Kun Taneli-tonttu tapasi Tertun

Tonttujen tullessa tiettyyn ikään, he alkavat kaipaamaan juttuseuraa yksinäisiin iltoihin.

Kainojen tonttujen piti pysyä visusti piilossa, joten ystävän löytäminen ei ollut tehtävistä helpoin.

Taneli oli kivunnut Salpalinnan porrastasanteita, könynnyt autohallissa ja nuuhkinut Salpalinnan keittiön pakastimia myöden, mutta mielitiettyjä ei vastaan tullut.

Lokakuun 15 päivänä Tanelin korviin oli kantautunut lämmönjakohuoneesta epävireistä laulelmaa: ”Kas metsämökin ikkuna, sielt’ tonttu ulos kurkistaa…”

Avatessaan huoneen oven Taneli näki maailman suloisimman tyttötontun loikoilevan lämminvesivaraajan päällä. Muhkuraisilla kintuilla varustettu tonttutyttö pläräsi tonttujen toivelaulukirjaa hoilaten ja kinttujaan heilutellen.

Molemmat olivat tuijottaneet epäskoisina toisiaan. Tertuksi itsensä esitellyt tonttu-tyttö Tanelia siksi, ettei tiennyt talossa asuvasta toisesta tontusta ja Taneli siksi, ettei voinut käsittää kuinka niin kauniskasvoisesta keijukaisesta lähti niin äärimmäisen epämiellyttävä sointu.

Lämmönjakohuoneen Terttu ja Taneli-tonttu päättivät kaikesta huolimatta ja juuri siksi hiippailla jatkossa Salpalinnan käytäviä yhteistuumin.
Olivathan he molemmat talon alkuperäistonttuja ja se jos mikä, oli heitä yhdistävä tekijä.

Ihan niinkuin asukkaitakin heidän talossaan – yhdessä tekeminen oli niin paljon mukavampaa!

Taneli ja Terttu toivottavat kaikille rauhallista joulunaikaa! ✨